Kerroinkin jokunen aika sitten meneillään olevasta nukkekoti projektistani*.Pienten haasteiden jälkeen sai pieni koti seinilleen tapetit Punavuoren Papershopista* ja nyt kotiin on vihdoin muuttanut myös asukkaat. Nelihenkisen perheen sisustus on vielä kovin minimalistinen, mutta hiljalleen talo alkaa saada kodikkuutta. Onneksi talo on useimmiten täynnä vieraita, kun lastenhuoneen muut asukit tulevat vierailulle.Näissä kuvissa talo näyttäänkin harvinaisen siistiltä...
Oletteko huomanneet, että kierrätyskeskus on avannut myös verkkokaupan. Valikoimaa löytyy kupista kitaraan. Verkkokaupasta löytyy myös ihana värikäs Plan B, kierrätyskeskuksen uusiotuotteiden mallisto.
Kierrätyskeskusesta voi löytyä esimerkiksi pieni puurasia, jonka Elvi sai lahjaksi vuonna 1934. Elvistä en sen enempää tiedä ja lahjanantajankaan nimestä en saa selvää, mutta Elvi jos olet siellä jossain, olet käynyt ajatuksissani. Ja kiitos tästä kauniista puurasiasta!
Koko kesän olen päässäni pyöritellyt, että mitä tekisin elokuussa, kun minulla on 3 viikkoa vapaata ennen koulun alkua. Tytär päiväkodissa, mies töissä, koira nukkumassa ja minä tekemässä kaikkea kivaa. Olin tehnyt lyhyen To do- listan, jossa olivat ylhäällä sellaiset jutut mitkä halusin ehdottomasti tehdä. Olen koko kesän odottanut pääsyä rannalle, se siis listaan ja jostain syystä olen monta vuotta tahtonut mennä itse poimimaan mustikkani ja tänä vuonnahan pensaat niitä oikein pursuaa, sinne siis. Haavekuvissani aurinko paistoi ja kasvoillani valitsi hymy...
Nyt ne viikot ovat menneet ja ne eivät menneet ihan kuten olin haaveillut. Ne menivät aika pitkälti näin... päiväkodissa muutama päivä, nuha. Seuraavalla viikolla aloitettiin "tutustuminen" päiväkotiin uudelleen, nuha. Tällä viikolla maanantai päiväkodissa, flunssa ja yskä. Eilen päivystykseen ja yö sairaalassa, yskä. Kasvoillani ei vallinut hymy...
Valvotut yöt, räkänenä, kiukuttelu ja itku ovat hiljalleen sumentaneet haavekuvani mustikoista ja varpaiden upotuksesta rantahiekkaan. Koska en ole ihan varma pitäisikö tässä nyt nauraa vai itkeä, voin sentään iloita, että tytär on paranemaan päin. Ja vaikka mustikoita ei saatukkaan, isoisän keräämät vadelmat lohduttivat lomailijan mieltä!
Puolet elämän iloista on löydettävissä pikkuasioista,
ohimennen siepatuista.
O.S. Marden
Tulla lujaksi,
pysyä pehmeänä.
Siinä on haavetta
kylliksi yhdelle elämälle.
Tommy Tabermann
Heinäkuu heitti meille hyvästit ja monet ovat surkutelleet, että mikä ihmeen kesä tämä oli, kun se ei oikein kunnolla ehtinyt tullakkaan. "Kohta taas sataa ja on pimeää" ystävänikin masisteli päätään pidellen. Mutta kun kävin kameramme kesäkuvia läpi, se sai minut hyvälle tuulelle. Vaikka vettä satoi joskus niin rankasti, että kesämökkimme tuulilasi vuoti kuskin kengät märäksi ja pelkäsimme koko mökin hyytyvän sille tielleen ( onneksi niin ei käynyt!), oli meillä kuitenkin hauskaa yhdessä. Valvoimme myöhään, kunnes hyttysten pistellessä liikaa, kömmimme yhteiseen sänkyymme josta aamulla pienin meistä herätti.
Ja kun se aurinko vihdoin ilmestyi, niin äkkiä pöytä pihalle,
Ja kun se aurinko vihdoin ilmestyi, niin äkkiä pöytä pihalle,
tänään syödään ulkona!