.jpg)
Muutama päivä sitten roskia viedessäni, koin hieman suruisan näyn. Yksi lehtiroskiksista oli käännetty kyljelleen ja siellä olleista lehdistä oli rakennettu tyyny ja alusta, peittona oli toiminut toisesta roskiksesta kaivetut vaatteet. Joku oli siis viettänyt yön siellä. Tällainen näky saa aina miettimään, mikä on ajanut henkilön siihen pisteeseen, että ei ole enää paikkaa tai ystävää jonka luona viettää yö. Tuntuu kurjalta ajatella, etenkin näin jouluna, että joku tuolla jossain tarpoo lumessa ja etsii jälleen suojaisaa yöpaikkaa. Kyseisen tuntemattoman yöpyjän tarinaa tietämättä se saa kuitenkin muistuttamaan etenkin kaikkia kaupoissa hätäpäissään juoksevia.
Tavaraa tärkeämpää on toisista välittäminen.
Kaikille oikein mukavaa joulua!
Toivottavasti viereltäsi löytyy joku jonka kanssa voit viettää sen!
Tavaraa tärkeämpää on toisista välittäminen.
Kaikille oikein mukavaa joulua!
Toivottavasti viereltäsi löytyy joku jonka kanssa voit viettää sen!
.jpg)
Tänä vuonna paketit käärittiin Mariannen väreihin. Pakettikortit tein liitutaulumaalilla pahville, lukuunottamatta Sussi Anna Åbergin kauniista maalauksesta tehtyä korttia, joka löytyi Suomalaisesta kirjakaupasta. Lahjanauhana toimii vanha lanka ja kangasnauha. Lisämaustetta paketteihin saa makoisasti tuoksuvilla kanelitangoilla.
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
Muutimme* vajaa viikko sitten Helsingin keskustasta Espoon lähiöön, mikä on aika jännä juttu tällaiselle kaupungin vilskettä rakastavalle. Etenkin, kun joskus palattuani Suomeen pitkästä aikaa, on Helsinkikin usein tuntunut uinuvalta kylältä. Mutta kaikella on puolensa, "uinuva kyläkin" on hurmaava omassa kompaktissa koossaan, ei miljoonakaupungin ruuhkia sekä saasteita ja metrossakin mahtuu matkustamaan milloin vain ( kokeileppa sitä Delhissä iltapäivällä ).
Mutta ajatus Helsingistä kohti vielä hiljaisempaa Espoon lähiötä, tuntui kauhistuttavalta . Taakse jäi raitovainujen kolina, tutut kulmat, lokkien nauru ja citypuput( joita tosin jäi kaipaamaan vain meidän koira ). Täältä tullaan automarketit, betoni ja ostari!
Mitä tulikaan tehtyä!
Mitä tulikaan tehtyä!
Noh, ihan hyvin tuli tehtyä. Betonia löytyy ja automarkettikin on kävelymatkan päässä, mutta olen saanut lähelle myös uuden ihanan naapurin, meren. En ole koskaan Helsingissä tai muuallakaan maailmassa asunut lähellä merta, mutta nyt asun. Olen aina kunnioittanut ja rakastanut merta, vaikka en olekkaan vesipeto ja merisairaaksikin tulen helposti. Niinpä voin sanoa, että olen kokenut maagisia hetkiä näinä aurinkoisina päivinä. Vaikka jo pelkkä aurinkokin on tuntunut kuin päivänsäde menninkäiselle, on koiran kanssa rannalla istuminen ollut ihanaa. Hiljaa lauturiin liplattavien aaltojen ääni on herättänyt sisälläni jotain kauan kaivattua. En tiedä johtuuko meren maagisuus osittain siitä, että se muistuttaa auringosta. Rannallahan yleensä vietettään aikaa kesäisin tai ulkomailla. Ihana meren tuoksu ja satunnaisesti ohi huristelevat veneet saavat ajatukset lentämään jo tulevaa kohden. Ehkä siihen tulee nyt muutos, kun alan tutustumaan tähän uuteen mystiseen naapuriin ja sitä kautta tulee erilaisia muistoja.
... niin ja puolessa tunnissa on jo Kampissa, kun kaipuu Helsinkiin jälleen hiipii.
... niin ja puolessa tunnissa on jo Kampissa, kun kaipuu Helsinkiin jälleen hiipii.
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
Olen kai vihdoin kasvanut aikuiseksi tai ainakin täyttänyt jotain siihen kuuluvia kriteerejä. Yksi iso askel aikuisuuteen tapahtui muutama kuukausi sitten, ostin tai siis ostimme asunnon. Nykyinen kaksiomme alkoi tuntua ahtaalta meidän pikku perheelle ja vaikka kuinka olisimme halunneet jäädä asumaan tuttuun koloomme, emme keksineet keinoa miten olisimme saaneet neliöitä lisää. Vääjäämättä muutto alkoi siis häämöttää. Tästä seurasi tunteja, päiviä, viikkoja, kuukausia kestänyt asuntoilmoitusten tutkiminen. Haaveilimme, että olisimme voineet jäädä asumaan Helsingin keskustaan, mutta isompien asuntojen hinnat ovat niin kovat, että sen haaveen sai unohtaa heti alkumetreillä. Tärkeää oli kuitenkin pystyä säilyttämään helpot ja nopeat yhteydet keskustaan. Niinpä päät kääntyivät kohti Espoota.
Emme ehtineet kovinkaan monessa näytössä käydä, kun sattumalta törmäsin ilmoitukseen, jossa oli kolmio omalla pikku pihalla lähellä meren rantaa. Jostain syystä emme noteeranneet sitä ensin sen kummemmin, kunnes taas näyttöihin matkalla mennessä, ilmoitus asunnosta palautui mieleeni. Kauhukseni huomasin, että asunnossa oli juuri viimeinen näyttö menossa, jonka jälkeen se poistuisi myynnistä. Asuntoon oli tulossa putkiremontti ja asukkaat olivat lähteneet kokeilemaan jospa asunto saataisiin myytyä muutamassa kuukaudessa, mutta olivat valmiita palaamaan siihen itse remontin jälkeen, jos näin ei kävisi. Siinä sitten kaasu pohjassa ajoimme näyttöön, samalla soittaen välittäjälle, että täältä tullaan, älä mene! Ehdimme ja vaikka kovin paljon en näytöstä muista mitään, nyt me omistamme asunnon Espoosta. Muutaman päivän päästä me myös asumme siellä.
Emme ehtineet kovinkaan monessa näytössä käydä, kun sattumalta törmäsin ilmoitukseen, jossa oli kolmio omalla pikku pihalla lähellä meren rantaa. Jostain syystä emme noteeranneet sitä ensin sen kummemmin, kunnes taas näyttöihin matkalla mennessä, ilmoitus asunnosta palautui mieleeni. Kauhukseni huomasin, että asunnossa oli juuri viimeinen näyttö menossa, jonka jälkeen se poistuisi myynnistä. Asuntoon oli tulossa putkiremontti ja asukkaat olivat lähteneet kokeilemaan jospa asunto saataisiin myytyä muutamassa kuukaudessa, mutta olivat valmiita palaamaan siihen itse remontin jälkeen, jos näin ei kävisi. Siinä sitten kaasu pohjassa ajoimme näyttöön, samalla soittaen välittäjälle, että täältä tullaan, älä mene! Ehdimme ja vaikka kovin paljon en näytöstä muista mitään, nyt me omistamme asunnon Espoosta. Muutaman päivän päästä me myös asumme siellä.
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
Meillä asuu ystäviä ja sukulaisia Ruotsissa, joten käymme siellä melko useasti. Viime kuukausina olemme seilanneet Tukholman ja Helsingin väliä jo neljä kertaa. Ja taas mentiin! Tällä kertaa kuitenkin otimme sukulaiset mukaan Suomesta ja lähdimme perinteiselle "päivä Tukholmassa"- risteilylle. Kaarlen maahan lähdettiin kartta kädessä ilman erityistä päämäärää, muutama etappi mielessä kuitenkin. Minun "must to do" oli käydä Slussenin Emmauksessa. Tuntuu, että ruotsalaiset kuluttavat enemmän vai johtuuko se siitä, että Tukholma on isompi kuin Helsinki. Mutta onnistun melkein aina tekemään Emmauksesta hyviä löytöjä. Ehkä uniikkeja erikoisuuksia tulee harvemmin vastaan, mutta esimerkiksi ruotsalaisia merkkivaatteita bongaa täältä edullisemmin. Erikseen olevalla vintage puolellakin hinnat ovat vielä suhteellisen alhaiset verrattuna Helsingin putiikkeihin. Kesällä raahasin mukaani valtavan, täysin ehjän vanhan matkalaukun 15 eurolla, vastaavia Helsingissä olen nähnyt halvimmillaan 40 eurolla. Aina ei kuitenkaan tarvitse ostella niin, että tavaraa tarvitsee rahaata kotiin, joten iltapäivä herkuteltiin piirakoilla ja ihmeteltiin Åhlénssin jouluikkunaa, kunnes oli aika taas jatkaa matkaa. Ai niin ja Tukholman metrot ovat erinomaisia tangossa riipuskeluun, kunhan muistaa "tiukan otteen".
.jpg)
.jpg)
Eilen juhlittiin Suomea, mutta tänään on myös syytä pieneen juhlaan. Tuta o kör on huristellut tänään tasan vuoden verran!
Kun aloitin blogin, tavoitteeni oli, että löytäisin jälleen innostukseni valokuvaukseen ja kirjoittamiseen. Valokuvauksesta en oikeastaan tiennyt mitään. Olen aina innokkaasti taltioinut maailman ihmeellisyksiä, mutta en ollut perehtynyt kuvaukseen sen syvemmin. Kirjoittaminen on myös aina ollut jonkinlainen pikku harrastus. Nuorena kirjoittelin ja kuvitin satuja nuoremmille sisaruksilleni (...joita muuten luen edelleen tyttärelleni). Yritän myös pitää yllä, että vähintäänkin kerran kuussa tarinoin elämän tapahtumista niin sanottuun päiväkirjaani.
Päästyäni vauhtiin en osannut aavistaa kuinka paljon bloggaaminen minulle antaisikaan. Näen asioita erilailla ja pienetkin jutut voivat muuttua suuriksi. Olen kehittänyt tietämystäni valokuvauksesta ja vasta nyt tajuan kuinka laaja sen maailma todella on.
Blogi vie paljon aikaa, joten joskus on tietenkin tullut myös tylsistymistä, bloggaaminen on saattanut pyöriä mielessä liikakin, joten on ollut parempi pitää hetki taukoa. Parhaimmillaan bloggaaminen on kuitenkin inspiroiva ja mielenkiintoinen harrastus, jossa voi jatkuvasti kehittää itseään.
Parasta on tietenkin se, että Tuta o körin mukana huristelee lukijoita päivä päivältä enemmän. Risuja ja ruusuja saa lähettää ja kommentit saavat aina hymyn kasvoille. Tuta o kör pyrkii kehittymään jatkuvasti eteenpäin ja suunnitteilla on jo uusia yllätyksiä seuraavaa vuotta kohden, joista toivottavasti kuulette lisää lähi kuukausina. Aika vain tuntuu loppuvan välillä kesken, mutta eikös se vanhakin kansa jo sanonut, että hiljaa hyvää tulee!
Kiitos, kun olette pysyneet matkassa! Kippis, skål, cheers!
Ps: Vinkki vauvaperheisiin tai kenelle vaan, drinkkilasit bileisiin pilttipurkeista. Edullinen ja ekologinen vaihtoehto!
.jpg)
.jpg)
.jpg)
Joulukuussa yleensä nurkissa vilisevät tontut, mutta meillä vilisevät myös virtahevot. Joulukorttien sijaan piireltiin kakkuja, koska meidän vauva on kasvanut taaperoksi ja 1- vuotis synttärit lähestyvät pian. Käytin flunssasta* johtuvan ylimääräisen kotoilun hyödyksi ja päätin tehdä kutsukortit kerrankin ajoissa. Pienikin taiteilija jaksoi piirrellä mukana.
Löysin erittäin helpon idean kortteihin blogista Peltotien päässä*. Tarvitsee vain kuvioteippiä, tussin, kartonkia ja sakset! Hippoteippiä saa muuten Tigerista muikean edullisesti 3kpl/eurolla, sarjaan kuuluu myös kummituksia ja muutamia muita värikkäitä kuvioita.
.jpg)
Olen ollut pienellä herkuttelu tauolla... välillä on hyvä olla ilman, niin seuraavalla kerralla maistuu sitten tuplasti paremmalta. Muutama päivä sitten satuin kuitenkin kulkemaan erään leipomon ohitse ja silmiini osuivat ikkunassa kauniisti asetellut perinteiset joulutortut. Se oli menoa! Minuun iski aivan mahdoton joulutorttu himo ja siitä lähtien on pitänyt saada ainakin yksi torttu päivässä. Yritin selittää meillä pikaisella vierailulla olleelle Saksalaiselle ystävälleni, kuinka olinkaan kaivannut tätä herkullista joulumielen tuojaa. Hän kummasteli, että mitä moinen torttu mahtaa sisältää, kun siitä noin pitää paasata.
So this is for you Sonja, because you were wondering, what these tasty tarts includes:
Enjoy!
.jpg)
Tämä sympaattinen lankapukki on koristanut oveamme jo useampana jouluna. Itseasiassa äitini on tämän minulle aikoinaan tehnyt. Yksinkertainen pukki on erittäin helppo tehdä, tarvitsee vain solmia lankoja haluamsa renkaan ympärille. Renkaan koko määrittelee kuinka ison koristeesta haluaa. Ideaa voi siis käyttää, vaikka kuusenkoristeiden tekoon. Tässä versioissa on leikattu viilipurkista reuna irti ja sen päälle lähdetty solmimaan erinlaisista langoista ensin parta, sitten tupsu. Lopuksi silmät tehty puuhelmistä, jotka on pujotettu hieman ohuempaan lankaan.
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
Meillä on ollut tällä viikolla kylässä kutsumaton vieras, joka käy näihin aikoihin monella muullakin kohtalotoverilla. Vieras on nimeltään flunssa. Meillä oli alku viikoksi suunnitelmissa seikkailuja ja junasta huolella valitut paikat olivat jo maksettu. Matkalaukkukin oli kaivettu kaapin pölyistä esille ja se odotteli eteisessä lähtöä....mutta sitten, tämä ihana syksyisin saapuva ystävä tuli jälleen. Räkää, yskää, itkua, kuumetta ja limaa...juna lähti, me jäimme kotiin lepäämään.
Aina ei voi voittaa...
Aina ei voi voittaa...
