Vietin tänään ensimmäistä äitienpäivääni. Muistelin kuinka viime vuonna näihin aikoihin sain tietää, että minusta tulee äiti. Olin onnesta sekaisin! Ilon jälkeen pintaan nousi pelko, onko minusta äidiksi? Pystynkö minä antamaan lapselleni tarpeeksi hyvät lähtökohdat?
Neuvolassa jaettiin kovasti ohjekirjoja, joissa oli hempeitä kuvia hymyilevistä perheistä. Perheet kävivät kertomassa valmennuksessa mitä elämä vauvan kanssa on ja jälleen kovasti hymyiltiin. Haluttiin antaa hyvät valmiudet arjen haasteisiin. Mutta äitiys tuntui myytiltä, pehmeältä pilvilinnalta. 
Pilvilinnaa elämä on tietenkin ollutkin, joku unohti vaan mainita, että ikkunoista  välillä myös tuulee. Olen tänään niin kuin monena muunakin äitiyden päivänä ollut väsynyt ja toivonut hiljaisuutta. Olen myös äitinä varmasti tehnyt virheitä ja hermostunut turhasta. Mutta tiedän ettei minusta tule koskaan ohjekirjaäitiä ja tulen tekemään  jatkossakin virheitä. Tajusin, että parhaat neuvot ja opit olen saanut omalta äidiltäni. Ei äitinikään ole ollut täydellinen, kuka olisi, mutta silti en voisi toivoa parempaa äitiä. Hän on opettanut minulle arvokkaimman opin, minä olen lapselleni täydellinen juuri tällaisena kuin olen. Ja lapsi tarvitsee äidin, joka riittää myös itselleen, äidin joka hyväksyy itsensä juuri sellaisena kuin on.
Hyvää äitienpäivää rakkaalle äidilleni ja kaikille täydellisille äideille! 

Viikonloppuna perheemme kasvoi jälleen yhdellä jäsenellä. Vielä toistaiseksi nimetön autovanhus löysi tiensä meille Tuusulasta pitkän harkinnan jälkeen. Vuosimallia 76 edustava VW Kleinbus ei moottoriteitä tee kuumaksi, mutta tunnelmaa siitä löytyy sitäkin enemmän. Puksuttava moottorin hyrrätessä voi isoista ikkunoista nautiskella maisemia ja jos reissailu alkaa väsyttämään, ei muuta kuin penkit alas ja tossut kohti taivasta. Todellisuus tosin saattaa olla auto sammuksissa keskellä korpea, vauva huutaa ja moottorista tulee savua. Mutta erään VW Camperin omistajan sanoja lainaten:
           "I think the heart rules the head, hands down." 

Vanhuksen ja meidän seikkailuista lisää myöhemmin...