Maaliskuussa meidän pikkuisen nimiäisissä sovimme kummien kanssa, että istutamme kesällä puun uuden elämän kunniaksi. Puuksi valittii tammi, joka tunnuksena merkitsee voimaa ja kestävyyttä. Pyhä ja symbolinen puu on uskottu myös tuovan onnea.
Istuttelun ohessa serkku piti huolen ettei jääkaapissa odottava mansikkakakku vain unohdu, muistuttamalla siitä vähintäänkin vartin välein. Ahkeran puun istuttajan odotus lopulta palkittii ja ensimmäisen kakkupalan kunnia langetettiin hänelle. Kakusta sai sen verran virtaa lisää, että illalla jaksoi vielä koittaa kalaonnea. Mutta "Nuuskamuikkusen" koukkuun ei tälläkertaa tarttunut mitään. Onneksi taskuun jäi kuitenkin paljon kivoja muistoja!
Viikonloppuna kokkailtiin saaristossa perinteistä kesäherkkua, grillmakkaraa uusien perunoiden kera. Salaattia makkaroiden kaveriksi saatiin helposti kasvimaalta ja ruohosipulista jäi pöytäänkin koristetta. Eräs oli koko kokkailun ajan odottavaisena, jospa joku kokeista tarkkaamattomana pudottaisi jotain. Kun mitään ei näyttänyt suuhun lentelevän, piti lopulta jääkaapista napata saalis. Pienen vessassa vietetyn jäähyn jälkeen sai onneksi kuitenkin paijailua.
Mustaa teetä sitruunalla, tuoretta leipää uunista ja jogurttiin ripaus hunajaa. Peiton alle kuuntelemaan kuinka sade ropisee ikkunaan ja ajatukset karkaavat hetkeksi vielä Kreetan saarelle...
Viime päivityksestä on jo vierähtänyt tovi, mutta syynä siihen on rentoutuminen auringossa, polskiminen, herkuttelu ja kissojen rapsuttelu Kreetan saarella. Luulen aina, että nyt on varmasti jo nähty nämä "rantalomat", eihän siellä ole mitään uutta koettavaa. Kunnes taas pääsen auringon syleilyyn ja mielestä hiljalleen poistuu arjen murheet sekä kiire. Silloin jälleen muistuu mieleen mistä lomassa on kyse- totaalisesta rentoutumisesta. Yritän parhaani mukaan ainakin lomalla elää hetkessä mahdollisimman paljon. Nautiskella paikallisista herkuista, nukkua riittävästi tai vaikka vaan fiilistellä sitä, että voin käydä paljain jaloin takapihalta poimimassa tuoreita sitruunoita. Wikisanakirjan mukaan loma tarkoittaa " pitkähkö yhtenäinen lepokausi uurastuksen vastapainona". Loman jälkeen usein miettii, että tarvitseeko tämän arjen olla aina pelkästään uurastusta? Jospa oppisikin pitämään pieniä lomia myös uurastuksen keskellä ja nauttimaan elämästä enemmän... Mitähän naapurit sanoisivat sitruunapuusta?