Kattilahallin kirppis

4/18/2017



Jo muutama kuukausi sitten aloin etsiskelemään kirppistä, jotta saisimme komeroissa pyörivät ylimääräisyydet pois. Vaikka Helsingissä tuntuu olevan kirppiksiä enemmän kuin koskaan, on varaaminen silti tehtävä ajoissa jos apajille meinää ehtiä. Ensimmäisenä mieleeni tuli Jäähallin kirppis, mutta jouduin harmikseni toteamaan, että koko maaliskuu oli jo loppuunmyyty, enkä malttanut jäädä odottelemaan huhtikuun viikonloppuja. Konepajan Brunosta olin kuullut vaihtelevia mielipiteitä, joten päädyin lähteä kokeilemaan Kattilahallia. 



Tavaraa olikin kertynyt yllätyksellisen paljon ja auton takakontti täytettiin viimeistä laatikkoa myöten. Kattilahallin vuokraan ei kuulunut mitään kalusteita, joten konttiin piti mahtua vielä pöytä ja rekkikin. Hyvänä vinkkinä voin antaa vaatteiden myyjille pyykkitelineen, levitettettynä siitä saa kätevästi kokoontaitettavan pöydän. Rekkejä saa halvimmillaan Ikeasta, mutta helpompia tuuletustelineitä saa parilla kympillä esimerkiksi Biltemasta.



Paikanpäällä ovella odotti jo jonollinen ostajia, järjestelyistä täytyykin antaa plussaa ettei innokkaat ostajat päässeet livahtelemaan sisään, jotta myyjät saivat laittaa tavaransa esille kaikessa rauhassa.

Väkeä riitti ruuhkaksi asti ensimmäiset kolme tuntia, mutta sitten meno alkoi hiipua. Nopeimmat myyjät alkoivatkin heti vetää tavaroitaan kasaan, vaikka tunteja oli vielä jäljellä. Me sinnikkäästi istuimme vielä tunnin verran ja yritimme päästä eroon lopuistakin. Ihmisiä olisi luultavasti riittänyt alusta loppuun asti jos kirpputori olisi avattu muutamaa tuntia aikaisemmin.


Toisen plussan kirppis sai, kun myymättä jääneen tavaran sai jättää suoraan hallille hyväntekeväisyyteen, Helsingin eläinsuojeluyhdistykselle. Ei tarvinnut lähteä enää kärräämään kasseja minnekkään ja tavarat menivät vielä hyvään tarkoitukseenkin. 

Kun auton takakontillinen tarpeettomia juttuja sai uuden kodin, yksi vanha nahkalaukku pääsi minun mukaan eurolla. Oma nahakalaukkuni oli jo sen verran aikaa nähnyt, että se lähti jatkamaan elämäänsä puukon tuppena.

Vaikka aina tuntuu, että pakkaamisessa, myymisessä ja tavaroiden raahaamisessa on hirveä homma, jää lopulta kaikesta aina hyvä fiilis. Tavaraa kertyy väkisinkin ja siitä on puhdistavaa päästä eroon, mutta mikä sen parempaa jos siitä jää vielä säästöönkin kesäreissusta haaveilevalle.


You Might Also Like

0 kommenttia