Riad Adika

11/20/2018




Vaikka olemmekin jo viikon verran väristelleet Suomen sateissa, takin pielet korvissa asti, palataan hetkeksi vielä Marokon tunnelmiin. En voi olla hehkuttamatta tätä paratiisimaista paikkaa, jossa yövyimme.

Matkaa suunnitellessa yksi tärkeimmistä jutuista minulle on yöpymispaikka. Sen sijaan että varaisin esimerkiksi helpon pakettimatkan ja maksaisin matkayhtiön valmiista valinnoista, koluan nettiä etsimällä juuri meille sopivaa yöpymispaikkaa. Toivon aina löytäväni paikan, josta on onnistuttu tekemään visuaalisesti kaunis, sieltä saisi hyvää palvelua, eikä se veisi liian isoa siivua matkabudjetistamme. Toisinsanoen siinä pitäisi olla sitä jotakin! Pienimmän matkatessa mukana, on uima-allas tai ranta aina helpottava tekijä, vaikkakin lapset tuntuvat innostuvan mitä ihmeellisimmistä asioita. Meidän rakastui esimerkiksi Lissabonin asunnon valtavaan terassiin. Siellä oli kiva leikkiä persikkapuun varjossa ja kurkkia talon mataloista ikkunoista meidän puuhia sisällä.





Pitkän viikonloppumatkamme hotelli Riad Adika, Marokon Marrakechissä, oli yksi onnistuneimmista valinnoista. Sana riad tulee arabiankielen sanasta ryad, joka tarkoittaa puutarhaa. Kaottisen kaupungin keskellä sijaitseva keidasmainen hotelllimme, jonka löysimme oppaan avulla vaaleanpunaisista kujasokkeloista, tuntui melkeinpä absurdilta. Kaikki tuntui tarkaan harkitulta, mutta silti rennon kodikkaalta. Huoneessakaan ei ollut mitään ylimääräistä, mutta silti juuri se kaikki tarpeellinen ettei se kivilattioineen tuntunut liian kolkolta. Aah, juuri täydellinen paikka kahdenkeskiseen rentoutumiseen!




Riad Adikassa kaikille oli selkeästi tärkeää, että marokkolainen vieraanvaraisuus ei jää kokematta: Meistä pidettiin huolta, kuin olisimme olleet heillä kylässä. Työntekijät katsoivat että emme erehtyneet ensimmäisenä aamuna ovesta ulos ilman karttaa ja päivän päätteeksi vaihdettiin kuulumiset, mitä Marrakech oli tuonut tullessaan. Ohimennen muistettiin huikata, että onko kaikki hyvin! Keittiössä työskentelevä Mariem loihti tuoreista tarvikkeista ateriat ja ruoka oli niin hyvää, että maltoimme syödä illallista vain yhtenä iltana ulkona. Mahtavinta oli silti ehkä amiainen, se katettiin lämpimänä jokaisen huoneen eteen kelloon katsomatta, kun paikalle vain kolisteli isojen puuovien takaa. Joka aamu odotti hieman erilainen tarjonta, aina tuoretta. Miten luksukselta kaikki tuntuikaan Suomessa aherretun työviikon päätteksi, enempää ei olisi kehdannut enää vaatia.



Marrakuussa talvi tekee Marrakechissä jo tuloaan, pystyimme silti hotellin kattoterassilla nautiskelemaan valosta, joka tuntui silmiä sokaisevalta Suomen syksyisen pimeyden jälkeen. Vaikka uimapukua ei tarvinnutkaan, tuntui lämpö uskomattoman hyvältä. Varjossa kuitenkin viileni nopeasti, joten onneksi villatakkien mukaan raahaaminen ei mennyt hukkaan. Meidän onneksemme huoneestamme löytyi tarvittaessa patteri sekä lämpöpuhallin, sillä kivilattia saattaa tuntua yllätävän kylmältä iltaisin. Lämmitys onkin hyvä tarkistaa jos Marokkoon aikoo kylmimpinä talvikuukausina- sitä ei hotelleista varmaksi aina löydy. Patterin laitoimme päälle kuitenkin vain ensimmäisenä iltana, loppuviikon Marokko ja me pidimme toisemme lämpiminä. Ja tietenkin höyryävän kuuma minttutee!





You Might Also Like

0 kommenttia