Aamuisin...
5/10/2015
Kurkistan ovenraosta pimeään huoneeseen, hymy vastaanottaa minut. Koira hyppii sänkyä vasten, haluaa suukkoja, häntä innokkaasti heiluen ja me nauramme sille. Uniriepu on tiukasti sylissä mukana, kun siirrymme avaamaan verhoja. Ulkona paistaa aurinko ja rutistan sinua, olet niin pieni ja pehmeä. Ihanaa olla äitisi.
0 kommenttia